Yleensä kun kissamutsi on työmatkalla, yhteydenottoja tulee todella niukasti, koska päivien aikataulu on kuulemma tiukka. Jos talossa sattuu olemaan kissanpentuja, puhelimeni pimputtaa jatkuvasti kuin olisi tullut hulluksi. Kuulumisten kysely rajoittuu luonnollisesti kissanpoikasten kuulumisiin. Eilen tilanne kulminoitui siinä vaiheessa, kun seisoin kauppajonossa ja minun olisi pitänyt alkaa antamaan raporttia puhelimessa kissanpentujen ulosteista. Muutamalla pennulla on nimittäin ollut löysä maha ja minut on valjastettu vahtimaan niiden hiekkalaatikolla käymistä, ohjeistus on niin pitkä ja yksityiskohtainen että hypätään tämän kohdan yli!

Matkaa edeltävänä päivänä sähköpostiini ilmestyi kissojen hoito-ohjeet. Pahaa-aavistamattomana painoin tulosta-nappia ja huomasin kauhukseni ohjeiden olevan useamman sivun mittaiset. Hipsin tulostimelle kuin varkaissa ollut hamsteri ja vilkuilin olkani yli ettei kukaan leukaileva työkaveri sattuisi paikalle ja huomaisi millaista dokumenttia olin tulostamassa. Kun yritin tavata ohjeita, oli kissoihin liittyvä ajatuksenvirta jotain, mikä sai aivoni miltei poksahtamaan. Pakko palata ulosteisiin sen verran, että minun tulisi ohjeiden mukaan vahtia joka kerta kun joku käy laatikolla (helppo homma kun laatikoita ja kissoja on ympäri taloa), siivota tuotos heti ja raportoida sen ominaisuudet jääkaapin olevaan lomakkeeseen!

Kotona kissamutsi kuulusteli minut heti ohjeista, enkä selvinnyt tentistä loistavin arvosanoin. Hän tuhersi ohjeisiinsa vielä viivoja, nuolia, alleviivauksia, ympyröi tekstejä jne. Ohjeet eivät muuttuneet ainakaan selkeämmiksi.

Ehkä olisi ollut parempi, että hän olisi palkannut esim. CIA-agentin yönyli reissunsa ajaksi vahtimaan näitä pieniä hunneja, voi olla että omat resurssini ovat vain liian rajalliset tähän vaativaan tehtävään. Tosin kissanpojat, syövät ja leikkivät, ovat iloisia ja ennenkaikkea rasittavia -silloin oletan kaiken olevan kunnossa!